Opinto-opas

Osaamistavoitteet

Opiskelija:
- sisäistää työhyvinvoinnin johtamisen keskeisiä käsitteitä, toimivan työyhteisön dynamiikkaa sekä psykososiaalisen ja fyysisen työhyvinvoinnin edistämisen merkityksen.
- pystyy arvioimaan organisaation hyvinvoinnin merkityksen työn tuloksellisuuteen ja henkilöstön viihtyvyyteen.
- osaa hyödyntää toimenpiteitä, joilla organisaation hyvinvointia voidaan kehittää.
- pystyy johtamaan organisaation työhyvinvoinnin edistämistoimintaa.

Toteutustapa ja opetusmenetelmät

Opintojakso on kokonaan verkossa ja pitää sisällään verkkoluennon, opintopiiritapaamiset (7 tapaamista/opintopiiri) ja yritykseen tehtävän harjoitustyön. Huom! Opiskelijalla oltava kohdeyritys, johon hän tekee harjoitustyön ja josta koostetaan portfolio.

Opintopiiritapaamiset ovat pakollisia, opintopiirit päättävät tapaamisten ajankohdat ensimmäisellä tapaamiskerralla. Aloitusluento 23.1.23 klo 17:30-19:00

Ajoitus ja läsnäolo

Kevät 2023, opintopiiritapaamisissa on pakollinen läsnäolo.
Aloitusluento 23.1.23 klo 17:30

Oppimateriaali ja suositeltava kirjallisuus

Oppimateriaali julkaistaan Moodlessa

Työelämäyhteistyö

Opintojaksolla tehdään kohdeyritykseen työhyvinvointiarvio. Osallistujilla on näin ollen oltava yritys johon työhyvinvointiarvio tehdään.

Oppimisympäristö

Moodle, Skype, Teams ja Zoom

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Kevään aikana 7 opintopiiritapaamista (pakollisia) ja muilta osin opinnot tehdään omassa tahdissa kevään 2023 aikana.

Sisältö

Opintojakson suoritettuaan opiskelija on perehtynyt työhyvinvoinnin johtamisen keskeisiin käsitteisiin ja prosesseihin. Opiskelija ymmärtää toimivan työyhteisön dynamiikkaa sekä psykososiaalisen ja fyysisen työhyvinvoinnin edistämisen merkityksen. Hän pystyy arvioimaan organisaation hyvinvoinnin merkityksen työn tuloksellisuuteen ja henkilöstön viihtyvyyteen. Opiskelija osaa hyödyntää toimenpiteitä, joilla organisaation hyvinvointia voidaan kehittää. Opintojakson jälkeen opiskelija pystyy johtamaan organisaation työhyvinvoinnin edistämistoimintaa.
Sisältö:

1. Työhyvinvointi johtamisessa
Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit
Työhyvinvoinnin seuranta ja kehittäminen
Esimiestyön kehittäminen
Työhyvinvointiin liittyvä lainsäädäntö ja sopimukset
oma rooli ja vastuu työyhteisön hyvinvoinnista
2. Toimiva työyhteisö
oikeudenmukainen, tasa-arvoinen ja yhdenvertainen työyhteisö
3. Työn vaarojen ja kuormituksen hallinta
turvallinen työ ja työympäristö
tekijänsä mittainen työ, joka mahdollistaa elvyttävän vapaa-ajan sekä terveet elintavat
4. Osaamisen kehittäminen
5. Terveys ja työkyky
6. Kohteena olevan työyhteisön tilan tunnistaminen, mitä ja miten mitataan (analyysi työyhteisöstä) ja työyhteisön hyvinvoinnin kehittämissuunnitelma

Lisätietoja opiskelijalle: mm. edeltävä osaaminen

Opiskelijalla tulisi olla käytynä johtamisesta vähintään peruskurssi ennen opintojakson suorittamista.

Arviointimenetelmät

Portfolio, joka arvioidaan opettajan ja vertaisen toimesta. Arvioinnissa käytetään apuna Moodlesta löytyvää arviointikehikkoa.

Arviointiasteikko

1-5

Hylätty (0)

Hylätty /Täydennettävä 0

Työ ei vastaa tehtävänantoa. Portfolio koostuu opiskelijan omista mielipiteistä, joita ei ole perusteltu teorialla tai työ koostuu pelkästään teoriasta ja tiedonhankinta yrityksen käytännöistä puuttuu kokonaan. Työhyvinvointiarvion tekemisessä on käytetty arviointityökalua erittäin puutteellisesti. Oma pohdinta puuttuu. Opiskelija ei ole reflektoinut oppimistaan. Työstä puuttuu juoni. Kieliasu on huonoa suomea, jota on vaikea ymmärtää. Kokonaisuus on rikkonainen ja se vaikuttaa huolimattomasti tehdyltä. Opiskelija on ollut passiivinen opintopiiritapaamisissa /ei ole osallistunut. Hän ei ole osallistunut keskusteluun.

Arviointikriteerit: taso 1: (arviointiasteikko 1-5)

Tyydytyttävä 1-2

Tehtävänantoon ei ole vastattu kokonaan tai puuttuu perustelut sille, miksi jokin osa-alue puuttuu. Lähteitä ei ole juurikaan käytetty. Kokonaisuus perustuu lähinnä käytäntöön ja teorian osuus on vähäistä tai toisinpäin. Tiedonhankinta on ollut yksipuolista. Työhyvinvointiarvion tekemisessä on käytetty arviointityökalua puutteellisesti. Tuloksia ei ole perusteltu ja/tai ne eivät pohjaa faktatietoon.

Tuotoksessa näkyy tyydyttävä osaaminen aihealueesta. Opiskelija ei hahmota oman osaamisensa kehittymistä opintojakson aikana. Työn juoni hyppii asiasta toiseen. Lähteistä lainattu ja opiskelijan oma teksti eivät jäsenny sujuvaksi kokonaisuudeksi. Kieliasussa on puutteita. Työ on epäjohdonmukainen ja vaatisi täydentämistä.

Opiskelija olisi voinut olla opintopiireissä aktiivisempi ryhmän jäsen. Tapaamisiin valmistautumisissa on ollut puutteita eikä opiskelija ole pystynyt tuomaan keskusteluun uusia asioita

Arviointikriteerit: taso 3 (arviointiasteikko 1-5)

Hyvä 3-4

Tehtävänantoa on sovellettu, kuitenkin perustellen miksi joku osa/jotkut osat on jätetty pois. Aihealuetta koskevaan tietoon on perehdytty ja tärkeimmät käsitteet on määritelty. Tiedonhankinta on ollut melko monipuolista ja käytössä on ollut tehtävään sopivia kanavia (henkilöiden haastattelut, dokumentit). Työhyvinvointiarvio on tehty arviointityökalua hyväksikäyttäen ja kaikki osa-alueet on arvioitu.

Työssä on vuoropuhelua käytännön ja teorian välillä. Tuloksia on perusteltu ja osa niistä perustuu faktatietoon. Tuloksissa on nähtävillä hyvä osaaminen aihealueesta.

Opiskelija on reflektoinut omaa oppimistaan hyvin. Juonen kulku on sujuvaa ja kokonaisuus on rakenteellisesti selkeä. Kieliasu on hyvää suomea. Työ muodostaa ehyen kokonaisuuden.

Opiskelija on ollut opintopiireissä aktiivinen ryhmän jäsen. Hän on valmistautunut tapaamisiin ja hän on toiminut vuorovaikutteisesti muiden opintopiiriläisten kanssa.

Arviointikriteerit: taso 5 (arviointiasteikko 1-5)

Kiitettävä 5

Aihealuetta koskeviin lähteisiin on perehdytty kattavasti ja määritelty keskeiset käsitteet perusteellisesti. Tiedonhankinta on ollut monipuolista ja käytössä on ollut erilaisia, tehtävään sopivia kanavia (eri henkilöstöryhmien edustajien haastattelut, dokumentit). Työhyvinvointiarvio on tehty arviointityökalua hyvin soveltaen. Kaikki osa-alueet on arvioitu kattavasti.

Vuoropuhelu teorian ja käytäntöön soveltamisen kanssa toimii erinomaisesti ja johdonmukaisesti. Tulokset ja johtopäätökset on perusteltu selkeästi ja kattavasti faktatietoon perustuen. Tuloksissa näkyy innovatiivisuus, omaperäisyys, luovuus, kriittisyys ja taito soveltaa teoriatietoa.

Opiskelija on reflektoinut omaa oppimistaan erinomaisesti. Työ on sujuvaa luettavaa ja kieliasultaan hyvää suomea. Rakenne on selkeä ja työstä muodostuu loogisesti etenevä kokonaisuus. Työ muodostaa erinomaisen kokonaisuuden ja lukijalle välittyy se, että työn eteen on nähty vaivaa

Opiskelija on ollut opintopiireissä aktiivinen ryhmän jäsen. Hän on valmistautunut hyvin tapaamisiin ja hän on toiminut hyvässä vuorovaikutuksessa ja dialogissa muiden opintopiiriläisten kanssa. Hän on tuonut uusia ja rakentavia näkökulmia keskusteluun.