Yhteisön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (5 op)
Toteutuksen tunnus: AH00BZ62-3053
Toteutuksen perustiedot
Ilmoittautumisaika
20.11.2024 - 03.01.2025
Ajoitus
14.04.2025 - 27.05.2025
Opintopistemäärä
5 op
Toteutustapa
Lähiopetus
Yksikkö
Hyvinvointi (LAB)
Toimipiste
Lahden kampus
Opetuskielet
- Suomi
Koulutus
- Sairaanhoitajakoulutus
Opettaja
- Päivi Kousa
- Heidi Savolainen
Opetusryhmät
- Info 1 (Koko: 0. Avoin AMK: 0.)
- Luennot 1 (Koko: 0. Avoin AMK: 0.)
- Harjoitukset 1 (Koko: 0. Avoin AMK: 0.)
- Seminaari 1 (Koko: 0. Avoin AMK: 0.)
Ryhmät
-
HLTISHMM23SSairaanhoitajakoulutus maahanmuuttajille 23S Lahti
Pienryhmät
- Info 1
- Luennot 1
- Harjoitukset 1
- Seminaari 1
Osaamistavoitteet
Opiskelija osaa
- tunnistaa ja arvioida yhteisön terveyden ja hyvinvoinnin tekijöitä yksilö- ja yhteisötasolla
- arvioida terveyseroihin vaikuttavia tekijöitä kestävän kehityksen näkökulmasta
- arvioida ja kehittää asiakkaan voimavaroja vahvistavia interventioita moniammatillisesti
- ohjata ja tukea asiakasta rokotuspäätöksissä ja matkailijan tartuntatautien ehkäisyssä
- selittää seksuaaliterveyden moninaisuuden ja merkityksen hyvinvoinnille, tunnistaa riskitekijät ja osaa edistää seksuaaliterveyttä eri elämänvaiheissa
Toteutustapa ja opetusmenetelmät
Opetus toteutetaan lähi- ja verkko-opetuksena. Opintojaksolla on seminaaripäivä, kaksi harjoituspäivää sekä luentoja ja oppimistehtäviä.
Ajoitus ja läsnäolo
100% läsnäolopakko perhehoitotyön luennolla ja seminaarissa
100% läsnäolopakko harjoituspäivissä.
Oppimateriaali ja suositeltava kirjallisuus
Opintojakson tentti- ja lähdemateriaalia:
Infektiotaudit ja rokotukset - https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset
Matkailijan terveysopas - https://www.terveyskirjasto.fi/sisalto/matkailijan-terveysopas
THL: Hyvinvointi- ja terveyserot - https://thl.fi/fi/web/hyvinvointi-ja-terveyserot/
Palosuo, H., Sihto, M., Lahelma, E., Lammi-Taskula, J. & Karvonen, S. (2013). Sosiaaliset määrittäjät WHO:n ja Suomen terveyspolitiikassa. Raportti 14/2013, Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinninlaitos.
Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 3/2017 53. vuosikerta: Terveys ja sosiaaliset erot: mitä on tutkittu ja mitä tarvitsee vielä tutkia? - https://journal.fi/sla/article/view/59163
Sihto, M. & Karvonen, S. (2016). Terveyden edistäminen ja eriarvoisuus – lähestymistapoja ja ratkaisuja. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinninlaitos.
Sosiaali- ja terveysministeriö - https://stm.fi/seksuaaliterveys
Tuorila, H. (2013) Potilaan voimaantuminen ei horjuta vaan tukee asiantuntijaa. Duodecim 2013;129:666–71. https://www.duodecimlehti.fi/api/pdf/duo10877
Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 4/2018 55. vuosikerta: Uudet toimintamallit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä - https://journal.fi/sla/article/view/76541
Palonen, M. 2021. Perheistä ja kohtaamisista. Teoksessa E. Harju, M. Palonen & N. Sarell Yhdessä perheen kanssa. Perheiden ja terveydenhuollon kohtaamisia. Gaudeamus. (19–35).
Paunonen, M. & Vehviläinen-Julkunen, K. 1999. Suomalaisen perheen rakenteet ja perheiden toiminnan vaikutus perheenjäsenten terveyteen. Teoksessa M. Paunonen & K. Vehviläinen-Julkunen Perhe hoitotyössä, teoria, tutkimus ja käytäntö WSOY
Perhehoitolaki 20.3.2015/263. Viitattu 16.8.2023. Saatavissa https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2015/20150263#P3
STM, Sosiaali- ja terveysministeriö 2019. Terveyden edistäminen. Saatavissa https://stm.fi/terveyden-edistaminen
Tammekas, T., Haaranen, A., Pietilä, A-M. & Häggman-Laitila, A. (2018). Perheen voimavarat ja tuen tarpeet puolitoistavuotiaan lapsen laajoissa terveystarkastuksissa. Tutkiva hoitotyö 16 (2), 29-35
THL, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (2022). Hyvinvointi- ja terveyserot. Eriarvoisuus. Keskeisiä käsitteitä. https://thl.fi/fi/web/hyvinvointi-ja-terveyserot/eriarvoisuus/keskeisia-kasitteita
THL, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (2022). Lapset, nuoret ja perheet. Sote-palvelut. Äitiys- ja lastenneuvola. Neuvolatyön sisällöt ja menetelmät. Voimavaralähtöiset menetelmät https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/sote-palvelut/aitiys-ja-lastenneuvola/neuvolatyon-sisallot-ja-menetelmat/voimavaralahtoiset-menetelmat
Thompson, I.E., Gustafson, K.E., Hamett, K.W. & Spork, A. (1992). Stress, coping and family functioning. Journal on Pediatric Psychology 17, 573–585
Tilastokeskus 2023. Tilastotieto. Julkaisut. Perheet. 2020. Perheiden määrä väheni edelleen vuonna 2022. https://stat.fi/julkaisu/cl8jxlulw9u9a0cvz1lafhjk0
Tilastokeskus 2021. Perheiden määrän lasku pysähtynyt. https://www.stat.fi/til/perh/2020/perh_2020_2021-05-28_tie_001_fi.html
Vuorenmaa, M., Perälä, M-L, Halme, N., Kaunonen, M.& Åstedt-Kurki, P. (2016). Associations between family characteristics and parental empowerment in the family, family service situations and the family service system. Child: care, health and development 42 (1), 25–35 https://doi.org/10.1111/cch.12267
Wright, L. & Leahey, M. (2000). Nurses and families. A guide to family assessment and intervention. 3.painos FA Davis Company.
Åstedt-Kurki, P., Hopia, H. & Vuori, A. (1999a) Family health in everyday life: a qualitative study on well-being in families with children. Journal of Advanced Nursing 29, 704–711
Åstedt-Kurki, Lehti, K., Paunonen, M. & Paavilainen, E. (1999b). Family member a hospital patient: sentiments and functioning of the family. International Journal of Nursing Practice 5, 155–163
Åstedt-Kurki (2010). Family Nursing Research for Practise: The Finnish Perspective. Journal of Family Nursing 16 (3), 256–268.
Åstedt-Kurki, P. & Palonen, M. (2021). Perhe ja hyvinvointi perhehoitotieteen näkökulmasta. Teoksessa E. Harju, M. Palonen & N.Sarell Yhdessä perheen kanssa. Perheiden ja terveydenhuollon kohtaamisia. Gaudeamus.
Oppimisympäristö
Lähi- ja etäopetus ja Moodle -oppimisalusta
Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus
Opintojakso on 5 op = 135 tuntia opiskelijan työtä
Sisältö
Sisältö:
- yhteisön terveyden ja hyvinvoinnin tekijät yksilö- ja yhteisötasolla
-terveyseroihin vaikuttavat tekijät kestävän kehityksen näkökulmasta
- asiakkaan voimavaroja vahvistavat interventiot:etäohjaus ja hoidon tarpeen arviointi
- asiakkaan rokotusohjaus ja matkailijan tartuntatautien ehkäisy
- seksuaaliterveyden moninaisuus ja merkitys eri elämänvaiheissa yksilön ja yhteisön hyvinvoinnille
-omien käsitystensä tunnistaminen perheestä, perheiden terveydestä ja perhehoitotyöstä
- perhe -käsitteen, perhehoito ja perhehoitotyön määritelmät
- erilaiset perhemuodot
- potilaiden läheisten kohtaaminen
Lisätietoja opiskelijalle: mm. edeltävä osaaminen
Opintojaksolle voi osallistua, kun on suorittanut:
- Ammatillisen hoitotyön perusteet 20 op
- Turvallinen sisätauti-kirurginen hoitotyö 15 op
- Omahoitoa tukeva sisätauti-kirurginen hoitotyö 15 op
Arviointimenetelmät
Rokotusosaaminen: verkkotentti ja taitopaja hyväksytty/hylätty
Perhehoitotyön ryhmätehtävä: arviointi T1- K5/ täydennettävä ja seminaari
Sairaanhoitajan kliinisen ydinosaamisen harjoituspäivä (hoidon tarpeen arviointi)
Terveyden edistämisen tehtävät tulee olla hyväksytysti suoritettu
Arviointiasteikko
1-5
Arviointikriteerit: taso 1: (arviointiasteikko 1-5)
Opiskelija osaa kuvata vain osittain perhe- ja yhteisölähtöisen hoitotyön, rokottamisen periaatteet sekä seksuaaliterveyden käsitteitä. Ammatillisen ajattelun ja hoitotyön merkityksen ymmärtäminen on puutteellista. Opiskelijalta puuttuu vielä taitoa perustella asioita ja pohdinta on vain harvoin kriittistä.
Arviointikriteerit: taso 3 (arviointiasteikko 1-5)
Opiskelija osaa kuvata perhe- ja yhteisölähtöisen hoitotyön, rokottamisen periaatteet sekä seksuaaliterveyden keskeiset periaatteet ja käsitteet. Opiskelija ymmärtää teoriaperustan merkityksen perhe- ja yhteisöhoitotyössä sekä seksuaaliterveydessä. Opiskelija esittää perusteltuja toimintatapoja perhe- ja yhteisöhoitotyössä sekä seksuaaliterveyden edistämisessä. Opiskelija ymmärtää terveyserojen merkityksen kestävän kehityksen näkökulmasta ja ymmärtää asiakkaan omien voimavarojen merkityksen yksilö- ja yhteisötasolla. Opiskelijalta puuttuu vielä kykyä soveltaa em. asioita.
Arviointikriteerit: taso 5 (arviointiasteikko 1-5)
Opiskelija ymmärtää ja osaa selittää perhe- ja yhteisölähtöisen hoitotyön ja rokottamisen periaatteet. Opiskelija ymmärtää seksuaalisuuden osana ihmisen kokonaisvaltaista kohtaamista ja hoitamista. Opiskelija osaa soveltaa teoriaperustaa perhe- ja yhteisöhoitotyössä, seksuaaliterveyden edistämisessä ja ymmärtää näiden yhteydet toisiinsa. Opiskelija osaa selittää kriittisesti ja systemaattisesti perusteltuja toimintatapoja omassa toiminnassaan. Opiskelija ymmärtää ja osaa analysoida asiakkaan omia voimavaroja ja niiden merkitystä hoitamisessaan.