Opinto-opas

Osaamistavoitteet

Opiskelija osaa
- perustiedot taiteen ja esteettisen arvon peruskysymyksistä ja -vastauksista
- keskeiset nykyaikaiset visuaalisen kulttuurin teoriat
- hakea itsenäisesti tietoa eri teorioista sekä painetuista että sähköisistä lähteistä
- soveltaa teoreettisia malleja ja käsitteitä ilmaisussaan ja työnsä arvioinnissa.

Toteutustapa ja opetusmenetelmät

Kurssi muodostuu luennoista, tiedonhankinnan harjoituksista ja kurssitehtäviin liittyvistä ryhmätöiden esityksistä.

Ajoitus ja läsnäolo

Kurssin kontaktiopetus näkyy sähköisessä lukujärjestyksessä.
Kurssin opetus perustuu aineistoihin perustuviin tehtäviin ja esityksiin. Kurssin hyväksyttävä suorittaminen edellyttää 75 % läsnäoloa opetuksessa.

Oppimateriaali ja suositeltava kirjallisuus

Kurssin keskeinen oheislukemisto on Seppä, Anita: Kuvien tulkinta (2012)
Muita kurssilla hyödynnettäviä aineistoja :
Mäkiranta, M., Piela, U. ja Timonen, E. (toim.) Näkyväksi sepitetty maa. Näkökulmia Suomen Visualisointiin (2017)
Hämäläinen, T. ja Manzos, A. Pelien äärettömät maailmat. Elämän suuret kysymykset digitaalisissa peleissä (2020)
Heinonen, Y. (toim.) Taide, kokemus ja maailma. Risteyksiä tieteidenväliseen taiteiden tutkimukseen (2020)


Luentomateriaaleissa tiedotetaan aihekohtaisesta muusta materiaalista ja digitaalisesta aineistosta.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Kurssin voi suorittaa kirjalliseen aineistoon nojaten tenttinä tai harjoitustehtävinä. Korvaavasta suorituksesta sovitaan ohjaavan opettajan kanssa.

Uusintamahdollisuudet

Kurssiin ei kuulu tenttiä. Arviointi perustuu kurssin aikana toteutettaviin tehtäviin. Tehtävien arvioinnissa käytetään vertais- ja itsearviontia.

Oppimisympäristö

Kurssimateriaalit ja tehtävät julkaistaan Moodlessa. Tehtävät palautetaan Moodleen. Kurssiaktiivisuutta seurataan Moodlen läsnäolotyökalulla.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Kurssilla tehdään referoidaan ja keskustellaan aiheisiin liitttyiästä tutkimusartikkeleista, tehdään ryhmätöitä ja yksilöllinen kertaustehtävä. Oletettu työmäärä opiskelijalta on lähiopetus mukaanlukien 135 työtuntia.

Sisältö

Opintojaksolla perehdytään visuaalisen kulttuurin teoriaan ja sen käytännöllisiin sovelluksiin. Painopiste on 1900- ja 2000-luvun ilmiöissä, mutta keskeisten käsitteiden kulltuurihistoriaa avataan myös.
Opintojakso toimii johdantona kuva-analyysiin. Keskeisiä sisältöjä ovat yhteisölliset, semioottiset ja semanttiset sekä havaintopsykologiset näkökulmat. Kurssilla tarkastellaan muotoilun, viestinnän ja taiteen merkityksenantoon ja havaintoon liittyviä kysymyksiä.
Kurssin toiminnallisena tavoitteena on oppia käyttämään oman alan keskeisä teoreettisia lähteitä ja tietokantoantoja.
Kurssi tarjoaa välineitä visuaalisten ja muotoilu-tuotteiden arviointiin ja johdattaa muotoilun ja taiteen kritiikin perusteisiin.
Kurssi antaa valmiuksia visuaalisten töiden presentaatioihin.
Kurssin sisällöt on kohdennettu sekä viestinnän että muotoilun opiskelijoille.

Lisätietoja opiskelijalle: mm. edeltävä osaaminen

Kurssilla ei edellytetä aiempaa osaamista.

Arviointimenetelmät

Kurssi edellyttää aktiivista osallistumista (75% kontaktiopetuksesta). Arviointi perustuu kurssin aikana tehtyihin oppimis- ja kertaustehtäviin. Arviointi toteutetaan vertaisarviointina.

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit: taso 1: (arviointiasteikko 1-5)

Opiskelija osallistuu aktiivisesti opetukseen ja osoittaa perehtyneensä kurssimateriaaleihin.

Arviointikriteerit: taso 3 (arviointiasteikko 1-5)

Opiskelija tuntee visuaalisen kulttuurin keskeisiä teoreettisia näkökulmia. Opiskelija osaa käyttää keskeisiä lähteitä ja tietokantoja.
Opiskelija tuntee visuaalisen kulttuurin keskeisiä teoreettisia näkökulmia. Opiskelija osaa käyttää keskeisiä lähteitä ja tietokantoja.
Englanniksi
The student shows basic knowledge of central theories of visual culture and is capable of using advised reference materials and databases.

Arviointikriteerit: taso 5 (arviointiasteikko 1-5)

Suomeksi
Opiskelija tuntee visuaalisen kulttuurin keskeisiä teorioita ja havaitsee niiden yhteyden oman alansa ajankohtaisiin ilmiöihin. Opiskelija soveltaa teoreettista tietoa persoonallisesti ryhmä- ja harjoitustehtävissä.